Levylukko

Tämä lukkotyyppi soveltuu erityisesti kilpa-autoiluun, ja autoihin joissa vaaditaan lineaarista lukon käyttäytymistä kaikissa tilanteissa.

Toiminta perustuu toisiaan vasten puristuviin kytkinlevyihin jotka lukitsevat akselin. Mitä kovempi vääntö kiihdytyksessä tai moottorijarrutuksessa kohdistuu lukkoon, sitä tiukemmin levypakka kiristyy. Mitä kireämmällä levypakka on, sitä kovemmin lukko puree. Vapaalla tai kytkin pohjassa rullatessa levylukko ei pidä lainkaan.
Ramppikulmat. Useat valmistajat tarjoavat lukkoja eri alatyyppeinä joita ovat yleisesti 1, 1.5 ja 2-way. 1-way kiristyy ainoastaan kiihdytyksissä, 2-way kiristyy sekä kiihdytyksessä että vaihdejarrutuksessa saman verran. 1.5-way lukko kiristyy vain osittain moottorijarrutuksissa.

Lukon ”suuntaisuus” toteutetaan kuvan mukaisesti ramppikulmilla jotka siis kuvastavat kuvassa näkyvän salmiakin mallisen kolon muotoa. Mitä loivempi kulma sitä kovemmin lukko kiristyy. Kuvassa keskellä näkyvän tappi pyrkii lukkoon kohdistuvan väännön alaisena jompaankumpaan reunaan, levittäen väliä ja siten kiristämällä levypakkoja.

Öljyvalinta. Lukon pitoon voi sen rakenteen ansiosta vaikuttaa öljyvalinnalla. Levylukkoon suositellaan lukkoperäöljyä johon on lisäaineistettu kitkamuunnin sillä tavallinen öljy ei ole tarpeeksi liukasta. Red Line tarjoaa kitkamuunninta myös erikseen jolloin öljyn lisäaineistuksen voi säätää mieleisekseen. Viskositeetti valitaan yleensä alkuperäisen suosituksen mukaan.

Käyttö. Rakenteensa puolesta levylukot ovat huollettavissa, ja useimmat valmistajat tarjoavat uusista levyistä ja tarvikkeista koostuvaa huoltosarjaa. Levylukko kuluu käytössä ja etenkin kilpakäytössä sen huoltaminen tulee joskus eteen.

Pauke ja nykiminen ovat levylukoille tyypillisiä ja täysin normaaleja ilmiöitä jotka johtuvat luistamisesta. Tiukassa käännöksessä pyörät kulkevat eri matkan jolloin lukon pito on koetuksella. Osakaasulla ajettaessa lukkoon ei kohdistu kovaa vääntöä joten se ei myöskään pidä täysin tiukissa käännöksissä.

Pros:
- Lineaarinen pito kaikissa olosuhteissa, ainoa oikea valinta kilpa-autoihin
- Huollettavissa.
- Pitoon ja käytökseen voi vaikuttaa mm. öljyvalinnalla ja ramppikulmilla.

Cons:
- Usein äänekäs ja särmikäs käytös, eli katuautoissa kompromissi.
- Tarvitsee etenkin kilpakäytössä huoltoa.
- Heikko katuajettavuus.

Mihin:
- Kilpa-autoihin varauksetta, ja usein ainoa oikea valinta.
- Katuautoihin varauksella, sillä pauke ja nykiminen uhraavat merkittävän osan katuajettavuudesta.

Mallit:
- Cusco
- Kaaz
- Tran-x
- Gripper

Torsen- tai rataslukko

Torseni on ideaalinen ratkaisu katuautoihin täysin äänettömän ja johdonmukaisen toimintansa ansiosta.

Toiminta rataslukoilla perustuu lukon sisällä olevaan ratasmekanismiin. Kun pyörien nopeusero kasvaa, pyrkii rattaisto tasaamaan nopeuseron siirtämällä nopeammin pyörivältä pyörältä voimaa hitaammin pyörivälle. Torsen ei sananmukaisesti lukitse pyöräparia yhdeksi puuksi kuten levylukko, vaan toimii nimenomaan voimaa ohjaavana. Lopputulos vastaa levylukkoa mutta ilman sen katuajoa haittaavia tekijöitä.

Nollakitka ja kitkakertoimet. Rataslukko kertoo nopeammin pyörivän pyörän pidon hitaammin pyörivälle, ja siten yksinkertaisissa versioissa esiintyy niin sanottu nollakitkatilanne. Nolla kertaa mitä tahansa on nolla, jolloin rataslukko ei esimerkiksi toinen pyörä ilmassa lukitsekkaan, sillä ilmassa olevalla pyörällä ei ole lainkaan pitoa. Edistyneemmissä malleissa kuten Quaifen ATB on myös vastusta luovia osia (jouset, levyt, tai jousiprikat), joilla toinenkin pyörä saa vähän vetoa. Offroad tai ratakäytössä lukkojen omista mekanismeista ei yleensä saada riittävää vastusta.
Tarkempi katsaus torsenlukon toimintaan löytyy tästä. (Kyseinen malli Quaife)

Öljyvalinta. Torsenissa ei käytetä lukkoperäöljyä joka siis on normaalia öljyä, mutta lisäaineistettu liukkaammaksi. Torsen tarvitsee sisäistä kitkaa, jolloin lukko puree paremmin. Esimerkiksi Red Linen ja muiden valmistajan valikoimasta löytyy ns. NonSlip vaihtoehto joka ei sisällä liukastetta.

Ajonvakautusjärjestelmät. Useimmat ajonvakautusjärjestelmät toimivat siten, että ne jarruttavat sutivaa pyörää. Tämä on ideaalitilanne myös torsenille, sillä sutivan pyörän jarruttaminen korostaa voiman siirtoa toiselle pyörälle. Torsenit toimivatkin täysin läpinäkyvästi ja ongelmattomasti myös ajonvakautuksella varustetuissa autoissa.

Käyttö. Lukossa ei ole kuluvia osia jotka vaatisivat aktiivista huoltoa, eikä lukko siten ole huollettavissakaan. Lukkotyyppi sopii erinomaisesti kadulle sen äänettömän käytöksen, ajonvakautusjärjestelmien yheensopivuuen ja huoltovapauden ansiosta. Radalle torsen ei ole paras vaihtoehto, sillä radalla tarvitaan usein levylukon lineaarista kiristymistä ja säätömahdollisuuksia.

Pros:
- Täysin äänetön ja nykimätön, järkivalinta katuautoihin.
- Huoltovapaa – asenna ja unohda.
- Yhteensopiva ajonvakautuksen ja luistoneston kanssa.

Cons:
- Ei yhtä lineaarinen kuin levylukko, joten kilpa-autoissa kompromissi.
- Ei säätömahdollisuuksia kilpa-autoilua ajatellen.
- Ei huollettavissa (haitta siis jos käytetään kilpa-autoilussa).

Mihin:
- Suosittelemme lämpimästi katuautoihin ja katukilpureihin.
- Puhtaaseen kilpa-autoon kannattaa ennemmin valita levylukko.

Mallit:
- Quaife

Viskolukko

Viskolukko on yleisin alkuperäisasenteinen lukkotyyppi. Se ei ole kadulle tai radalle paras, mutta ajaa asiansa hyvin esimerkiksi lähdettäessä liikkeelle lumelta.

Toiminta. Viskolukossa on sisällä kaksi viskolevypakkaa, yksi kummallekkin vetoakselille. Pakassa joka toinen levy pyörii vetoakselin tahtiin, ja toiset nopeammin pyörivän pyörän (eli tasauspyörästön kuorien) tahtiin. Kun toinen pyörä pyörii nopeammin, alkaa hitaammin pyörivän pyörän pakka tietenkin pyörimään. Viskopakassa on sisällä paksua nestettä joka toimii voiman välittäjänä pyrkien pyörittämään myös hitaampaa pyörää. Neste lämpenee tässä prosessissa, ja joissain malleissa nesteen laajeneminen myös painaa levyjä yhteen lukiten pakan tiukemmin. Kuva selittänee enemmän kuin teksti.

Käyttö. Viskolukko ei sovellu rata-ajoon tai tarjoa kovinkaan suurta lukitusvoimaa katukäytössäkään. Se soveltuukin parhaiten liikkeellelähtöihin ja talvivarusteeksi. Viskolukot kuluvat käytön aikana, ja käytännössä 100.000km ajettu yksikkö harvemmin lukitsee enää kunnolla. Viskolukko on myös tyypeistä ennalta-arvaamattomin koska lukitusvoiman perustuessa nesteen laajenemiseen sen lämmetessä esiintyy lukossa myös oskillointia. Neste jäähtyy kun lukko on lukittu, ja kuumenee pakan luistaessa.

Öljyvalinta. Viskolukkoja ei käytännössä myydä aftermarket osina lainkaan, vaan ne ovat tehdasasenteisia. Öljysuositukset löytyvät siis suoraan auton käyttöohjekirjasta. Viskoneste on paksua, usein silikonipohjaista eikä sitä voi kotikonstein vaihtaa.

Pros:
- Äänetön, vakiovarusteinen lukko.
- Auttaa liukkaissa olosuhteissa.

Cons:
- Heikko lukitusvoima.
- Ennalta-arvaamaton käytös, välillä lukitsee ja välillä ei.
- Käyttöikä rajattu, ei huoltomahdollisuutta.

Mihin:
- Käytettynä ostettu halpa päivitys auton etenemiskykyyn liukkaalla.

Spoolit ja hitsatut

Spooli on yhtenäinen metallikappale joka korvaa täysin tasauspyörästön. Pyöräpari pyörii samaa tahtia kaikissa tilanteissa yhtenäisen kappaleen yhdistämänä. Sama lopputulos on myös hitsatulla tasauspyörästöllä, jossa siis tasauspyörästön rattaat hitsataan siten että akseli on yhtä puuta.

Toiminta. Yksinkertaisuudessaan spooli tai hitsattu yksikkö yhdistää vetoakselit kiinteänä kappaleena.

Käyttö. Spooleja käytetään jonkin verran mm. kiihdytysautoissa. Yksinkertaisuutensa ansiosta spooli on verrattain edullinen tuote, joten sitä käytetään myös verran budjettikilpureissa ja offroad laitteissa. Hitsattu perä löytyy usein jäärata-autoista ja muista matalan budjetin leikkikaluista.

Laillisuus. Siinä missä muut lukkoperätyypit ovat täysin laillisia ja katsastuskelpoisia, on spooli ongelmallinen. Useimmat konttorit testaavat tasauspyörästön toiminnan pyörittämällä renkaita eri suuntiin jarrutesterissä – spoolilla tämä ei tietenkään onnistu. Laillisuus onkin paras tarkistaa ennen konttorille menoa, sillä eri vuosikymmenten autoja koskevat eri säädökset.

Öljyt. Jälleen mennään autovalmistajan suosituksella, sillä itse palikkahan ei voitelua kaipaa.

Pros:
- Edullinen, hitsatun tapauksessa ilmainen vaihtoehto.
- Pitää kaikissa tilanteissa, ja siten hyvä esimerkiksi kiihdytysautoissa.
- Spoolin voi tehdä erittäin kevyeksi.

Cons:
- Täysin lukittu akseli ei toimi kadulla eikä radalla toivotulla tavalla ellei ainoa etenemistapa ole sivuttain tai viivasuoraan.
- Katsastuksessa ongelmia.

Mihin:
- Kiihdytysautoihin ja vastaaviin.
- Budjettikilpureihin driftingiin tai jäälle.

Yhteenveto

Tässä esiteltiin pintapuolisesti eri lukkotyyppien ominaisuudet. Etenkin tehdasasenteisina näistä löytyy myös variantteja joita nykyautoissa voidaan ohjata myös sähköisesti, pneumaattisesti tai hydrauliikalla. Tarkoituksenmukaista ei kuitenkaan ollut mennä niin syvälle eri autovalmistajien ratkaisuihin. Samat periaatteet pätevät silti kussakin tyypissä.

Kertauksena aftermarket lukoista torseni on mielestämme paras katuautoon, levylukko kilpuriin, ja spooli muutamiin erityistapauksiin.

Ohje on yleiskuvauksellinen eri lukkotyypeille. Ensisijaisesti tulee käyttää lukkovalmistajan valmistajan omaa ohjeistusta mm. öljyvalintaan liittyvissä päätöksissä.

Toivomme että kirjoituksesta on hyötyä ja se onnistui valottamaan eri tyyppien toimintaa ja käyttötarkoitusta. Asiakaspalvelumme auttaa mieluusti mikäli jokin asia lukkotyypeissä jäi epäselväksi tai valinta askarruttaa. -Wille

Eri lukkoja löytyy verkkokaupastamme paljon. Kategoria löytyy tuosta:
Quaife lukkoperät
Cusco lukkoperät
Gripper lukkoperät
Kaaz lukkoperät
Kaikki lukkoperät ml. tarvikkeet